MITÄ ANIME JA MANGA OVAT?

Anime on Japanista peräisin olevaa animaatiota, piirrettyä. Manga taas on japanilaista sarjakuvaa. Kumpikaan ei viittaa suoranaisesti mihinkään tiettyyn piirtotyylisuuntaukseen. Animea ja mangaa ajatellaan kuitenkin usein omana tyylinään. Tämä johtunee siitä, että niillä on paljon omaleimaisia piirteitä, kuten hahmojen isot silmät, pieni suu ja kirjavat hiukset. Viime vuosina vastaavaa piirtotyyliä on alkanut näkyä länsimaisessa sarjakuvassa, joten välillä on vaikea hahmottaa, mitä anime ja manga oikein ovat.

Anime ja Manga termeinä

Japanin kielen sanan manga suora käännös on raapustus tai töherrys. Japanissa sanaa käytetään mistä tahansa sarjakuvasta, oli se Aku Ankka, Marvel tai Dragon Ball. Länsimaissa manga-sanaa käytetään yleensä japanilaisesta sarjakuvasta. Japani-vaikutteiseen länsimaiseen sarjakuvaan taas viitataan sanalla pseudomanga, etteivät termit menisi sekaisin.
Anime puolestaan on lyhenne lainasanasta animation. Japanissa sanalla tarkoitetaan kaikkea animaatiota. Länsimaissa anime tarkoittaa japanilaista animaatiota.

Mikä tekee animesta ja mangasta erilaista?

Toisin kuin länsimaissa, sarjakuvaa ja animaatiota ei ole Japanissa ajateltu vain lapsille suunnattuna viihteenä, vaan vanhempaankin yleisöön vetoavia sarjakuvia on tehty siellä jo pitkään. Sarjoja on melkein mistä tahansa aiheesta samuraiden eeppisistä seikkailuista maailman parhaan leivän valmistukseen. Melko suuri osa animesta ja mangasta on kuitenkin kohdistettu lapsille päätarkoituksenaan myydä sarjojen hahmoista tehtyjä leluja ja muita fanituotteita. Animessa ja mangassa on runsaasti eri genrejä, ja periaatteessa kaikki, mitä länsimaisesta televisiosta näkyy näyteltynä, löytyy Japanista sarjakuvana tai animaationa.

Mangan kuvakerronnassa on eroja verrattuna tuttuun länsimaiseen sarjakuvaan, suurimpana erona tietenkin lukusuunta oikealta vasemmalle. Kuvakerronnan tempo on myös nopeampi, ja ruutuja käytetään eri tavalla. Tapahtumapaikan ympäristöä saatetaan esimerkiksi kuvata sivun verran ja luoda siten tunnelmaa. Erikoisemmat kuvakulmat ovat myös yleisiä. Manga on yleensä mustavalkoista. Japanissa mangaa myydään puhelinluetteloa muistuttavissa viikoittain ilmestyvissä julkaisuissa, jotka sisältävät useamman sarjan. Jos sarja menestyy tarpeeksi hyvin, se voidaan julkaista uudelleen paremmalle paperille painettuina kirjoina.

Animen ja länsimaisen animaation erot ovat myös lähinnä kuvakulmissa ja muissa kerronnan tavoissa. Japanissa animea näkee televisiosta. DVD:llä ilmestyttyään sarjat eivät yleensä myy kuin harrastajien keskuudessa.

Erot vastaaviin länsimaisiin tuotoksiin ovat lopulta kuitenkin sen verran pieniä, etteivät ne juurikaan hetken tutustumisen jälkeen haittaa. Pieniä ongelmia voi tuottaa sarjasta riippuen suurikin määrä viittauksia japanilaiseen kulttuuriin. Anime ja manga ovat siis eksoottisia, mutta eivät niin, ettei niitä ymmärtäisi.

Anime ja manga Suomessa

Anime ja varsinkin manga ovat hiljalleen saapuneet tänne pohjolaan. Aikaisemmin ne kulkivat lähinnä käsi kädessä japaniharrastuksen parissa, ja sarjoja sai hankittua vain erikoisliikkeistä tai tilaamalla ulkomailla. TV:stä saattoi seurata vain Pokémonia tai Digimonia.

Muutos koettiin vuonna 2003, kun Dragon Ball -sarjaa alettiin julkaista Sangatsu mangan toimesta. Parhaiten kasvu näkyi Suomen suurimmassa animelle ja mangalle vihkiytyneessä tapahtumassa Animeconissa, joka järjestetään yhteistyössä science fiction- ja fantasiatapahtuma Finnconin kanssa. Ensimmäisessä Finncon/Animeconissa yleisön joukosta saattoi löytää muutaman animefanin, neljännessä Animeconissa animefanien joukosta löytyi muutama Finnconia seuraamaan tullut.

Nyt vuonna 2007 jokaisesta ruokakaupasta löytyy usean eri kustantajan julkaisemia japanilaisia sarjakuvia. Saa nähdä, milloin Aku Ankat siirtyvät kassojen hyllyistä pois mangan tieltä.

Myös animea on alkanut ilmestyä Suomessa. DVD-hyllyjen lisäksi televisiossa on alkanut kasvavissa määrin näkyä jopa melko uusia sarjoja, viimeisimpänä Full Metal Alchemist SubTV:ltä. SubTV on myös aikaisemmin näyttänyt yhtenä tärkeimpänä animena pidetyn Neon Genesis Evangelionin. Se oli viimein merkki siitä, että myös anime oli tulossa Suomeen. Näin myös tapahtui.

Anime ja manga muualla

Keski-Euroopassa sarjakuvalla on pitkät perinteet. Tästä johtuen juuri Ranskassa ja Italiassa omaksuttiin ensimmäisinä japanilainen sarjakuva ja animaatio. Sieltä ne ovat levinneet ensin hiljalleen ja nyt viime vuosina räjähdysmäisesti ympäri muuta Eurooppaa sekä Yhdysvaltoja. Useat suuret kustantamot julkaisevat tätä nykyään erittäin suurta määrää sekä mangaa että animea. Mangan leviäminen on johtanut muiden perinteisten sarjakuvien lukemisen vähenemiseen. Samalla se on lisännyt japanilaistyylisen sarjakuvan tuotantoa muissa maissa.

Kiinassa ja Koreassa on lähdetty kilpailemaan Japanin kanssa sarjakuva- ja animaatiomarkkinoista. Molemmissa maissa on otettu vaikutteita japanilaisesta tyylistä. Kiinalaisen sarjakuvan termi on manhua, korealaisen manhwa. Kiinalaista piirrosanimaatiota ei kuitenkaan ole juurikaan noteerattu muissa maissa. Koreasta sen sijaan on alkanut ilmestyä animaatiota myös länsimaalaisten iloksi. Korealaista animaatiota kutsutaan yleensä samalla nimellä kuin sarjakuvia, eli manhwaksi.

Aasian ulkopuolella julkaistaan myös useita japanilaisvaikutteisia sarjakuvia, joista tunnetuimpana websarjakuva Megatokyo. Suomessakin on nähty vastaavanlaista liikettä, mistä yhtenä esimerkkinä Finnmanga -projekti, joka julkaisee suomalaisten piirtäjien mangavaikutteisia sarjakuvia.

http://www.megatokyo.com/
http://finnmanga.animeunioni.org/index.html

Jarno Suominen