From Paris with Love

Kira Poutanen: Rakkautta on the rocks

Suomenkielisen chick litin pioneeri Kira Poutanen on edennyt satiirisarjassaan jo kolmanteen kirjaan. Rakkautta on the rocks on luonnollinen jatko edeltäjilleen Rakkautta au lait (2009) sekä Rakkautta al dente (2010).

Omnipotentti koheltaja

Kirjasarjan päähenkilö Lara Autio on kirjailijan tavoin Ranskassa asuva suomalaistyttö. Vaikka Autio ei olekaan psykologisesti moniulotteinen tai salaperäisen eteerinen hahmo, Poutanen on saanut kirjoitettua hänestä kiinnostavan. Päähenkilön kovin tutulta tuntuvat epätoivoiset paniikkikohtaukset sekä rajaton usko omiin kykyihin saavat lukijan samaistumaan häneen helposti. Tarkoittaako se lukijan olevan samanlainen kuin Lara Autio?      Hyvin pitkälti mahdollista.

Huolestuttavaa? Kyllä. Hauskaa? Todellakin!

Myös kirjailijan voisi olettaa muistuttavan Autiota jossain määrin. Poutanen on kuitenkin asenneasteikolla aivan vastakkaisessa ääripäässä kuin päähenkilönsä.

”Minulla ja Laralla ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Toivottavasti olen ainakin häntä älykkäämpi”, Poutanen pohtii.

”Kyllä minä kuitenkin pidän Larasta. Totta kai. Kirjailijan on oltava aina sataprosenttisesti hahmonsa takana, muuten ei mistään tule mitään.”

Sydänsuruista muodin huipulle

Tarina kertoo monitoiminaisesta, joka on edellisissä kirjoissa päätynyt sekä Ranskaan ja naimisiin että Italiaan ja putkaan. Kaunis blondi kerää luonnollisesti ympärilleen miehiä, jotka tosin tulevat ja menevät hyvin kiitettävällä vauhdilla sisään ja ulos naisen elämästä.

On the rocksin alkutilanteessa Autio on – jälleen kerran – Pariisissa sydänsurujen kourissa. Suhde ah niin ihanaan Ericiin on katkolla, ellei jo kariutunut, ja tilanteen tuomasta tuskasta voi selvitä ainoastaan kattavan ohjelistan turvin.

Lara aution sydänsurun tappo-ohjeet:

Hanki perustarvikkeet: oma huone, sänky ja peitto sekä vanha nalle tai muu lohturiepu

Soita kärsivälliselle ystävälle ja ala avautua. Käytä mieluiten lankapuhelinta puhelinlaskujen keventämiseksi.

Kuuntele supersurullista musiikkia: Celine Dionin ranskankielistä, Whitney Houstonin huutobiisejä, kelttiläistä masennusmusaa Uu kakkosta sekä paljon suomalaisia hiuslakkaballadeja

Itke (jos ei irtoa, palaa kohtaan kolme)

Piilota kaikki eksän valokuvat ja kummalliset muistolahjat. Huonot lahjat voit nyt vihdoin myydä kovaan hintaan, kun ei enää tarvitse esittää, että tykkäät niistä, mutta kivat lahjat voit kyllä pitää käytössä ihan normaalisti. Kai erosta nyt jotain hyötyäkin saa olla.

Soita kärsivälliselle ystävälle ja avaudu jälleen juurta jaksaen. Keskity itseesi. Älä kysy, miten ystäväsi voi, tai voit joutua epähuomiossa lohduttamaan tai kuuntelemaan häntä.

Ystäväntyyppisten henkilöiden kannustamana Lara lähtee tavoittelemaan jälleen uutta unelmaa, muotisuunnittelijan uraa New Yorkissa.

Ensi töikseen Lara ystävystyy originellin kaistapään Jimmy Shoen kanssa. Absurdi ystävyyssuhde on kirjan ehdottomasti parasta antia riemastuttavien listojen sekä uniikkien muotiluomusten ohella.

Ironiaa ja komediaa

Kirjaa ei ole tehty luettavaksi tiukan analyyttisesti, sillä kyseessä on puhtaasti viihdyttämään tarkoitettu teos. Poutanen ei ollut alkujaan kovinkaan innostunut ajatuksesta kirjoittaa chick litiä.  Kirjailija pelkäsi, ettei häntä otettaisi enää vakavasti kirjallisissa piireissä. Mielipide kuitenkin muuttui kirjailijan tutustuttua genreen tarkemmin.

”Tajusin, että tämän genren idea ei ole siirappinen romantiikka, kuten olin aikaisemmin kuvitellut. Idea piilee nimenomaan ironiassa ja komediassa.”

”Tämä ei kuulu niihin kirjoihin, joilla lähdetään hakemaan Kirjallisuus Finlandiaa, vaan lähtökohta on aivan päinvastainen”, Poutanen toteaa.

Ensimmäiset arvostelut Poutasen kirjoista olivat hyvin negatiivisia. Suomalaiselle chick litille ei tuntunut löytyvän tilaa markkinoilta.

”Arvostelut olivat hyvin negatiivisia. Totta puhuen olin yllättynyt, että niistä ylipäätään edes tehtiin arvosteluita.”

Mielenkiintoista kyllä, kirjojen suosion myötä ääni kellossa on muuttunut hyvinkin paljon.

”Alun perin kirjojani haukkuneet arvostelijat pitivätkin niitä yhtäkkiä viihdyttävinä ja hauskoina. Kai he vihdoin tajusivat tämän genren idean.”

Blondistereotypiat ärsyttävät

Kuitenkin se, että fiksut naiset kirjoittavat vähemmän fiksuista naisista, tuntuu ärsyttävän monia. Genreä arvostellaan muun muassa ”naisten alentamisesta” ja ”blondistereotypioiden ylläpitämisestä”. Samassa yhteydessä kummastellaan fiksujen naisten tarpeesta kirjoittaa kirjoja vähemmän fiksuista naisista – Jim Carrey, ja ehkä tunnetuin miesblondi Jean-Claude Van Damme tunnutaan unohtavan kokonaan.

– Osaathan sä vaikka mitä! Sä osaat meikata itsestäsi maailman upeimman skandinaavisen seksipommin, sä osaat valita just sun vartaloa imartelevat vaatteet, sä osaat hurmata miehen…

– Mä ajattelin kuitenkin ehkä jotain ööh.. jotain vähän älyllisempää…

– No, mitä sä sitten haluaisit tehdä, kai sullakin jotain kiinnostuksn kohteita on? Candace pyyhkii voisarven muruja pöydältä surutta lattialle (siivooja on muuten ihan huippukeksintö! Hankin sellaisen heti, kun minulla on rahatilanne).

Lighten up! Kyse ei todellakaan ole naistutkimuksesta, vaan nimenomaan satiirista. Poutasen tapauksessa älykkäästä sellaisesta.

”Naureskelen kirjassani muun muassa sille, että monilla mainoskampanjoilla pyritään luomaan ihmisille mitä ihmeellisimpiä tarpeita. Tietyn tyyppiset ja -merkkiset tuotteet, joille ei todellakaan ole todellista tarvetta, ovat turhuuden huippu.”

Nokkelaa tilannekomediaa

Poutasen tekstistä käy hyvin nopeasti ilmi, että kirjailija on todellakin hahmoaan älykkäämpi. Oivaltavat sanaleikit sekä nokkela tilannekomedia tekevät tekstistä sekä helppolukuista että rentouttavaa.

Kyllä, tekstissä on paljon toisintoa entisestä, eivätkä päähenkilön toilailut enää jaksa yllättää.  Poutanen on silti pystynyt välttämään useimmat sudenkuopat, joihin esimerkiksi genrekuningatar Sophie Kinsella on Himoshoppaaja-sarjassaan sortunut. Ja mikä tärkeintä, kirjat löytävät lukijansa kerta toisensa jälkeen.

”Tällaiselle kirjallisuudelle on sittenkin selkeä tarve Suomessa”, Poutanen pohtii.

”Ulkomainen chick lit on ollut Suomessa hyvin suosittua. Alkuperäisideasta häviää käännöksessä kuitenkin niin paljon sekä sisältöä sisällön sisältä että nokkeluutta, oivallusta ja ideaa, että niitä lukee ihan sydän karrella. Ja sanon tämän kaikella kunnioituksella kääntäjiä kohtaan, olenhan itsekin yksi heistä.”

Suomenkielisen chick litin alkuperäisten vastustajien argumentteihin kuului myös koko idean vastustaminen.

”Heidän mielestään chick litiä ei voi kirjoittaa Suomeksi, sillä Suomessa ei ole suurkaupunkeja tai samanlaista pintaliitokulttuuria kuin esimerkiksi USA:ssa. Tarinoiden perusidea ei kuitenkaan ole paikkasidonnainen. Esimerkkinä on seuraava kirjani, joka sijoittuu Lappiin. Komedia ja ironia toimivat siellä yhtä hyvin kuin missä tahansa metropolissa.”

Blondikäsitteitä, inch Allah

Poutasen tyyliin on alusta saakka kuulunut kokonaan uusien käsitteiden luominen: blondikäsitteet täydentävät tyylin nautinnolliseksi sadepäivien pelastukseksi kaikessa kirjaimellisesti yksinkertaisessa neroudessaan.

Tungen rypistyneen tukon seteleitä taksikuskin käteen, ja kiitän häntä sitten itku kurkussa avuliaisuudesta. Mies tarttuu seteleihin, ja taputtaa minua kevyesti olalle. ’Kaikki järjestyy vielä, inch Allah’, hän lisää varovasti hymyillen. (…) Miten minä voin olla taas tässä pisteessä? Miten voin olla näin totaalinen idiootti? Miten se on edes mahdollista? Tällainen idioottimaisuus pitäisi kieltää lailla ja kitkeä geenimanikyyrillä ihmisistä irti jo ennen syntymää.

Teksti heijastelee elämänasennetta, jollaista voi odottaa vain Pariisissa asuvalta kirjailijattarelta, jolla on ystävinään ihania miehiä muodin huipulta. Romanttisesta lavastuksesta huolimatta kirjoitustyö ei ole yhtään sen helpompaa kuin muuallakaan.

”Vaikka juonen kehittelyvaihe on hauska, niin itse luomistyö on todella tylsää. Pitää eristäytyä muista.. se on kaukana samppanjalounaista.”

Kirja on omistettu sekä särkyneille sydämille että Juhalle, joka on oikeasti muodin huipulla. Mainio tapa herättää lukijoiden mielenkiinto heti alkumetreillä!

”Pariisissa on paljon suomalaisia muotisuunnittelijoita. Tämä kyseinen on Nina Riccillä työskentelevä Juha Marttila”, kirjailija valistaa.

Poutasen omiin lempisuunnittelijoihin kuuluu muun muassa naisellista tyyliä suunnitteleva Roberto Cavalli. Kysymykseen kirjan päähenkilön lempisuunnittelijasta saan ilmeisen vastauksen:

”Lara on itse oma lempisuunnittelijansa.”

Olisihan se pitänyt tietää.

Helsinki vs. Pariisi

Poutanen on tällä hetkellä kirjoittamassa Lara-sarjan neljättä kirjaa. Seuraavaksi hän haluaisi keskittyä vakavampiin projekteihin.

”Myös muoto saisi olla joku muu kuin romaani. Olen kuitenkin kirjoittanut kohta jo neljä kirjaa tätä samaa lajia.”

Lopuksi toimittaja pyytää kirjailijaa laatimaan listan samaan tapaan kuin päähenkilönsä. Aiheena on Helsinki vastaan Pariisi. Mitä insider kertoo kaupunkien eroista?

Ihan ensimmäiseksi tulee moitteita:

”Tämä lista on tehty väärin. Tämän pitää olla hei selkeä.

Selvä, kiitos. Mutta entä Helsinki ja Pariisi?

”Helsinki voittaa Pariisin!”, Poutanen kommentoi.

Mitä ihmettä?

”Arki on kivempaa Pariisissa. Käymme pitkillä lounailla ja nautimme elämästä. Mutta Pariisissa saa olla koko ajan varuillaan: Jos esimerkiksi tilaat sähkömiehen, hän luultavasti suurentelee ongelmaa ja laskuttaa kymmenkertaisesti. Myös tyttöystävät puukottelevat selkään silloin tällöin.”

Helsingin paremmuuteen tuudittautuen toimittaja toivottaa lukijoilleen hyvää kevättä!