Haastattelu: Tinnitys

Kuhan soitetaan

1. Olympialaiset

Mitä?

Meitä on koossa viis tyyppiä, kaks kitaristii, yks sopivasti laahaava rumpali, maailman surkein basisti ja toi synaisti. Myös hanuri on vilahdellu menossa mukana ajoittain. Ollaan siis soitettu yhessä nyt vuosi. Opetellaan vasta, vaikkei mikään täydellinen soittotaito kenenkään meistä ykkösfantasia edes välttämättä ole. Kuhan soitetaan.

Meijän musaa luonnehtisin avantgardistiseksi spacebalkanmoottoriksi, joka ei oikein ole vielä lähtenyt käyntiin.

Miksi?

No siis tottakai on oltava bändi. Kyllästyttää olla vain se targetti, jolle valmista syötetään. Haluttiin kokkaan kans. Huvikseen. Kai sitä vois käydä aerobicissa pyllistelees pari kertaa viikossa, mut onneks sitä on vaihtoehtoja valkkaa miten aikaansa käyttää. Musiikin soittamisessa kivointa on se, että on ees jotain tekemistä. Kai musiikissa on tärkeetä se mikä elämässä ylipäätään; sellanen joku särmä, mikä potkii eteenpäin. Tai siis mehän nyt pietään vaan kivaa. Jätetään potkimiset muille.

Miten?

Meijän musaa luonnehtisin avantgardistiseksi spacebalkanmoottoriksi, joka ei oikein ole vielä lähtenyt käyntiin. Rykii vasta. Pitäs löytää joku oma musiikillinen tulokulma tähän bänditouhuun. Oma saundimaailma ja sen sellasta. Ollaan koitettu kaikenlaista vanhan koulun 77 punkista slaavilaissävytteisiin hanurijamitteluihin. Esimerkiksi Olympialaiset -biisiin idea tuli viime vuoden olympiajääkiekosta. Melkosta räpellystä. Sitten kun joku alkaa tuntua hyvältä niin vois kehdata esiintyä julkisestikin.

And then what?

Me jatketaan tän sopan hämmennystä. Ja pohditaan nimenvaihtoa. Yksi vaihtoehto on Monkey Hair Mattress.