Jurassic Rock 2010

 

 

 

 

 

 

Jurassic Rock järjestettiin neljättä vuotta peräkkäin Mikkelin Visulahdessa. Samana viikonloppuna järjestettiin myös Flow-festivaali ja Ankkarock, joten pienemmällä festivaalilla ei ollut mahdollisuuksia kilpailla esiintyjillään. Jurassic Rock tarjosi kuitenkin hyvän kattauksen suomiartisteja sekä pari nimeä ulkomailta.

Pienen festivaalin hyviä puolia ovat lyhyet välimatkat. Lavat ovat melkein toisiaan vastapäätä, ja leirintäalue on ihan porttien veressä. Jonotkin ovat hieman lyhyempiä. Kävijäkato ei kuitenkaan ollut kyseessä, sillä muista samana viikonloppuna järjestetyistä festivaaleista huolimatta Jurassic Rock oli myyty loppuun.

Perjantaina pienen lavan mainioimpia esiintyjiä oli Insomnium. Synkkää ja melodista metallia takova suomalaisyhtye toimi pimeässä illassa todella hyvin. Pikkulavan illan päätti ruotsalainen melodeath bändi Scar Symmetry, joka oli jostaikn syystä jättänyt toisen kitaristinsa Ruotsiin. Lavalla nähtiin illan aikana muun muassa Jaakko & Jay, My First Band sekä Lapko.

Festivaalien päälavan aukaisi kesän viimeisen keikkansa soittava Jätkäjätkät. Tällä hetkellä kenties maan suosituin Suomireggae-poppoo riemastuttaa livenäkin laajalla orkesterillaan, johon mahtuu puhaltimia ja muita erikoisia soittimia. Päälavalla nähtiin myös PMMP, Stam1na, Disco Ensemble ja Eläkeläiset, joka humppasi myöhään yöhön asti.

Neljännen kerran kesän aikana näkemäni PMMP soitti tavanomaisen hyvän keikan. Bändillä tuntuu riittävän yleisöä aina, eikä mikään ihme. Hyviä biisejä on paljon, ja menokin on keikoilla energistä. Lisäksi lavalla nähtiin myös kolmihenkinen ”Pimppu-pumppu”, jonka tarina lopulta jäi hieman epäselväksi.

Stam1na ei ole pitkään aikaan onnistunut festivaaleilla lämmittämään allekirjoittanutta. Jurassicissa bändin kuntoa ei kuitenkaan voi verrata Ruisrockin laiskaan vetoon. Tuntuu kuin bändi olisi saanut lisää virtaa – tai sitten bändi vain toimii paremmin pienemmillä festareilla ja etenkin pienemmillä lavoilla.

Lauantaina Herra Ylppö & Ihmiset joutui kärsimään sähkökatkoksista kesken keikkansa. Muita esiintyjiä lauantaina olivat Irina, Mokoma, Klamydia, Sonata Arctica sekä The Sounds.

Herra Ylpön jälkeen Pikkulavalla oli luvassa tuntematon nimi: Bloodred Hourglass. Yhtye paljastui paikalliseksi bändiksi, joka taisi olla esiintymässä ensimmäistä kertaa isoilla festareilla. Nimestäkin juonnettavissa olevat Lamb Of God -vaikutteet kuuluivat musiikissa. Ikävä kyllä bändissä ei tuntunut olevan mitään omaperäistä, eikä biiseihinkään ollut saatu minkäänlaista potkua.

Myöhemmin Pikkulavalla jatkoi yhdysvaltalainen Kylesa. Bändiin kuuluu tavallisesta rock-kokoonpanosta poiketen kaksi rumpalia. Valinta on mielenkiintoinen, vaikka rumpalit soittivat lähes poikkeuksetta samat jutut. Voisi luulla, että tällaisella kokoonpanolla saisi jotain esimerkiksi sovituksellisesti mielenkiintoisempaa aikaan, mutta mitään muuta erikoista biiseissä ei kuitenkaan kuulunut.

Näidenkin festivaalien potin kotiin hoiti ruotsalainen indie-rockyhtye The Sounds. Bändi on jo vakiovieraan maineessa Suomessa, mutta mikäpä siinä, kun musiikki on hyvää ja homma toimii. Tämän kesän kahdesta näkemästäni keikasta Ruisrockin veto oli kuitenkin parempi. Ehkä siihen vaikutti Ruissalon väenpaljous ja hurmos.

Jurassic Rockin päätti pikkulavalla esiintynyt Raappana & Sound Explosion Band.