Ochre Room: Box, Bar & Diamond

Ochre Roomin uutuuslevy on edeltäjäänsä hiotumpi timantti
Ochre-Room-2014-promo-hi-res3-1024x685

Tästä folkrock-yhtyeestä pidetään ympäri Suomea ja jo monissa muissakin Euroopan maissa. Eikä syyttä. Jos joku ei kokoonpanoa vielä tunne, suosittelen tutustumaan.

Tamperelainen Ochre Room koostuu vokalisti ja multi-instrumentalisti Lauri Myllymäestä, basisti Tomi Moisiosta, laulaja Minttu Tervaharjusta, kitaristi Ari Savolaisesta, trumpetisti Tanja Peltonummesta ja rumpali Antti Leikkasesta. Heistä kaksi ensimmäistä vastaavat käytännössä yhtyeen tuotannosta, ja lähes kaikki soittavat edellä mainittujen instrumenttien lisäksi muitakin soittimia, kuten perkussiota. Soitinten runsaus ja kokoonpanolle ominaisilta kuulostavat kappaleet ovatkin yhtyeen suola ja sokeri.

Kerroin nousevasta Ochre Roomista Soundi-lehden (09/2012) Tarkkailuluokka-palstalla toissa syksynä, jolloin yhtyeen varsinainen esikoisalbumi Evening Coming In oli ilmestymässä. Kirjoitin muun muassa Moision vaatimattomasta vakuuttelusta liittyen yhtyeen taitoon soittaa ja tehdä oikeasti onnistuneita englanninkielisiä lyriikoita, mitä sitten itsekin kehuin. Artikkelissa osoitin siunaukseni ja odotukseni edistyvälle sekä onnistuneelle uralle, enkä peru sanojani. Enkä näköjään varsin väärässä ollutkaan. Sittemmin albumi sai muun muassa juuri Soundissa muutenkin kelpo arvostelun.

Ensimmäisen levyn jälkeen yhtye on edelleen kehittynyt, niin kuin kunnianhimoisten artistien kuuluukin.

Ochre Room itse kertoo esikoisalbuminsa olleen ikään kuin todistusaineistoa bändin ensivaiheista ja toisen albumin jo hiotumpi kokonaisuus. Se kuuluu. Ensimmäisen levyn jälkeen yhtye on edelleen kehittynyt, niin kuin kunnianhimoisten artistien kuuluukin. Kahden levyn jälkeen uskaltaa jo sanoa, että Ochre Roomilla on lihaksia vahvojen suomalaisten yhtyeiden joukkoon.

Box, Bar & Diamond -levystä kuulee alusta lähtien, keistä on jälleen kyse. Myllymäen mieleenpainuva ja taitava lauluääni sekä aloituskappaleen Other Side of the Town sävelkulku ja sanoitus kuulostavat tutulta Ochre Roomilta. Tosin toisessa kappaleessa Less mennään jo uusiin reippaampiin rytmeihin – kappaletta voisikin kuvailla sanalla more. Edelleen ihailen jäsenten taitoa soittaa monipuolisesti ja ylipäätään ottaa populaarimusiikkiin mukaan erilaisia soittimia – mikä ei ole itsestäänselvyys nykypäivän musiikkimaailmassa.

Niin ikään sanoitukset on tehty taidolla ja tunteella, vaikka jatkuva haikeuden tunne voi hallita levyä liki vetistelyksi asti. Kaunisääninen Tervaharju saa ansaitsemaansa lisäkuuluvuutta toisella levyllä. Tervaharjulla on paitsi omaperäinen myös koulutetun kuuloinen ääni, mikä sopii yhteen sekä Myllymäen että kappaleiden tyylin kanssa. Laulussa Spark rekisteri on tosin jo melko korkealla – sitä hieman alemmassa sävellajissa Tervaharjun kaunis ääni olisi saattanut kuulostaa vielä puhtaammalta ja päässyt näin paremmin oikeuksiinsa.

Etenkin Box, Bar & Diamond –albumin alkupuoli toimii erittäin hyvin. Tuotanto on monipuolista. Mielestäni on hyvä, ettei levy ole yhden – sellainen loppuillan ja taivaanrannan tuijotuksen – tunnelman kokonaisuus. Yhtyeen mukaan se on halunnut säilyttää livekeikkojen energisyyden, mikä ilahduttavasti kuuluukin: yhtye nimittäin toimii erittäin hyvin myös lavalla. Keikkailu on asioita, joissa ei kehity tekemättä. On vaikea olla näyttämättä ja kuulostamatta kokeneelta, jos ei sitä ole. Tässäkin suhteessa olen nähnyt ilokseni ihailtavaa kehitystä yhtyeellä. Kuunnelkaa ja menkää katsomaan, ystävät hyvät.

 

Ochre Roomin albumi Box, Bar & Diamond julkaistaan Suomessa 4.4..