Tuska 2010

 

 

 

 

 

 

Tuska yllätti jo alkukeväällä kovilla artistikiinnityksillään. Listassa oli sellaisiakin nimiä kuin Testament, Megadeth, W.A.S.P., Cannibal Corpse, Bloodbath, Mastodon ja Devin Townsend. Mastodon valitettavasti myöhemmin perui esiintymisensä, mutta Devin Townsendin faneille positiivinen yllätys oli artistin kaksi esiintymistä kahtena eri päivänä. Kattaus oli siis kova ja odotukset festivaalia kohtaan olivat korkealla.

Helteisen perjantain päälavan aloitus oli Yhdysvaltalainen thrash-metal legenda Testament. Festareiden avaus on tämän kokoiselle bändille vähintäänkin kummastus, mutta yleisöä oli reilusti paikalla.

Testamentin jälkeen Inferno Stagella esiintyi kotimainen hc-punk -yhtye Rytmihäiriö. Bändistä en aiemmin välittänyt, mutta uusin levy Surmantuoja herätti mielenkiintoni. Bändi potkaisi kirjaimellisesti keikan käyntiin Surmantuoja-levyn toisella raidalla Muovipussi päähän ja ruumis suohon. Settilista painottui uuden levyn materiaaliin, mikä ei ole ollenkaan huono asia, sillä levyllä on paljon hyviä biisejä. Teltta oli täynnä ja pitti pyöri hyvin rivakasti. Gambina-tematiikkakin tuntui vetoavan ihmisiin, olipa yleisössä Gambina-etiketein varustettuja limsapullojakin.

Marco Hietalan johdattama Tarot toi mukanaan päälavalle myös Kuorosodasta tutun kuoron. Yleisö koostui hieman iäkkäämmästä väestä. Ehkä Hietalan vierailu Kuorosota-ohjelmassa on tuonut bändille uusia faneja. Perjantain Norjalaisvahvistuksena ja mustan metallin edustajana päälavalle astui Satyricon. Bändiläisillä ei ollut kuitenkaan kasvomaalauksia tai muita black metal -yhtyeille tyypillisiä koristeita. Yhtyeen lavaesiintyminen oli ulkoa opetellun oloista.

Perjantain – ja ehkäpä koko festivaalin – suurimmat odotukset kohdistuivat päivän päätökseen eli Devin Townsendin Ziltoid The Omniscient -musikaalin maailman ensiesitykseen. Ziltoid The Omniscient -levy kertoo avaruusoliosta, joka etsii universumin parasta kahvia ja uhkaa tuhota maapallomme jos hän ei saa sitä. Perjantain pääesiintyjän odotuksen saattoi nähdä pitkin päivää festarikansalaisista, joilla oli päällään mitä erilaisempia Ziltoid-hattuja ja -naamareita. Lisäksi kaikki Ziltoid-aiheiset t-paidat oli myyty loppuun jo iltapäivällä.

Keikka oli myös samalla Devin Townsendin sooloyhtyeen ensiesiintyminen Suomessa. Keikan alkua edelsi muutama Townsendille ominaisella huumorilla varustettu introvideo. Muun muassa Vengaboysien We like to party sekä Townsendin oma kappale Meatball, joka on sittemmin poistettu youtubestakin. Setti oli kokonaisuudessaan Ziltoid The Omniscient -levy. Väliin oli ujutettu esimerkiksi pari kappaletta Townsendin muilta soololevyiltä.

Lauantaina lavoilla nähtiin mm. Blake, Sotajumala, Hypocrisy, FM2000, Devin Townsend Project, Kamelot, Overkill ja Nevermore.

Sotajumala sai hyvän vastaanoton. Teltta täyttyi jo kauan ennen bändin aloittamista. Sotaisaa death metallia veivannut bändi sai pitin pyörimään ja wall of deathinkin aikaan. Sotajumalaa seurasi Infeno Stagella FM2000. Ulkomaalaisille näytti tämä humppa-polkka-metalli toimivan, mutta itse en löydä yhtyeestä mitään kiinnostavaa. Bändin tyyliin kuuluva eri musiikkilajien sekoittaminen ja huumori ei ole oikein koskaan onnistunut, vaan jäänyt jotenkin väkinäiseksi.

Devin Townsend Projectin toisen eli hänen muihin soololevyihinsä keskittyvän esiintymisen vuoro oli päälavalla lauantai-iltapäivänä. Herra asteli lavalle kalastajanhattu päässään, ja setti alkoi Addicted!-levyn materiaalilla. Setti oli hyvin lyhkäinen, mutta onneksi mies esiintynyt jo aikaisempana päivänä.

Mielenkiintoisien esiintyjien joukkiota jatkoi Inferno-teltassa ruotsalainen Bloodbath. Opeth-keulamiehen Mikael Åkerfeldtin luotsaama death metal -bändi veti teltan ääriään myöten täyteen, vaikka samaan aikaan Sue Stagella esiintyi legendaarinen Obituary. Bloodbathin musiikin aggressiivisuus ja varsinkin laulajan rauhallinen esiintyminen on hauska kontrasti. Myös spiikit olivat taattua Åkerfeldt-laatua.

Mastodon oli odotettu esiintyjä festivaaleilla, joten peruuntuminen oli suuri pettymys. Mastodon-paitoja näkyi monella festivaalilauantaipäivänä. Mastodonia paikkaamaan oli kiinnitetty Nevermore. Levyllä hyvin toimiva yhtye ei vakuuttanut esiintymisellään lainkaan. Bändi soittaa hyvin, biisit ovat hyviä, mutta live-esiintyminen ei vaan toiminut. Laulaja Warrell Dane
tuntui todella poissaolevalta, ikäänkuin hän olisi joutunut vetämään keikan sairaana.

Sunnuntaille ei ollut luvassa mitään pakko-nähdä -esiintyjiä, joten päivä tulikin otettua rennommin ja tutustuttua tuntemattomampiin bändeihin.

Sue Stagella esiintyi Trigger The Bloodshed -niminen bändi. Bändistä en ollut kuullut aiemmin, joten lähdin katsomaan bändiä mielenkiinnolla. Nuorista jäsenistä koostunut bändi soitti teknistä death metalliin kallistuvaa musiikkia. Bändin suurin kompastuskivi onkin teknisyydessä: biisit eivät tuntuneet perustuvan muuhun kuin teknisiin ja rankkoihin riffeihin.

Päällimmäisenä sunnuntain esiintyjistä jäi mieleen päälavalla soittanut Cannibal Corpse. Kenties maailman suurin ja suosituin death metal -bändi ryki puolitoistatuntisen setin. Niinkin lämpimässä kelissä tukan heiluttaminen ja esiintyminen vaatii jo hyvää kuntoa. Cannibal Corpsen jälkeen death metallin ystäviä hemmoteltiin Inferno Stagella yhdysvaltalaisen Nilen merkeissä. Egypti-vaikutteista death metallia soittava yhtye vetikin teltan täyteen.

Illan ja koko festivaalit päätti Radio Rock Stagella soittava Dave Mustainen luotsaama Megadeth.